Faro vol. 40 ~ Akkavalta

Otin vihdoin riskin ja asensin EA appin. (Ei siis EA Play kuten viimeksi sitä kutsuin. EA Play on eri asia. Mut kukapa näissä enää pysyy kärryillä.) CC Magic ei aluksi jostain syystä saanu ladattuja peliin, mutta muutaman uudelleenkäynnistyksen ja muun sähläyksen jälkeen ainooksi ongelmaksi jäi se, ettei peli käynnisty CC Magicista käsin. Mitä harvoin ees käytin, joten olkoot. Pääsin siis pitkästä aikaa pelaamaan kolmosta ja napsimaan loput kuvat tähän aika tarkalleen vuoden työn alla olleeseen postaukseen. Kaatuilua peli tuntu harrastavan normaalia enemmän, mutta se saattaa hyvinki johtua ylisuuresta taloudesta ja tontista. Ois mun pitäny tietää että vaikka luksuskartano näyttää kuinka hyvältä, pelikokemus on kaikkee muuta. Alan yhä vakavammin harkita että muutan seuraavan sukupolven perijän yksin uudelle tontille ja alotan kaikin puolin nollasta.

(Muistutuksena: entiset Mistbornit kulkee nykyään nimellä Faro. En varmaan itekkää tuu aikoihin tottumaan siihen, joten toivottavasti en kovin montaa kertaa käytä väärää nimee.)

○ ○ ○

Ainut mikä tässä yllätti oli ettei tää tapahtunu jo ajat sitte.

Möller ei oo ikinä oppinu nukkumaan silmät kiinni.

Tyhjensin postilaatikon ekaa kertaa muuton jälkeen, ja sieltähän löyty häälahjoja! Lola oli onnistunu tunkemaan tämän sinne. Sen verran outo härpäke et sopii täydellisesti meidän pihaan.

Koska rahaa on edelleen ku pienellä valtiolla, ostin näille ton rantatontin jolla viimeksi vietettiin häitä. Aattelin et saisin määrättyä sen yksityiseksi niin tosta talon ohi ei ramppais koko ajan porukkaa, mut ei se ilmeisesti oo mahollista. Ehkä jos vaihtaisin tontin tyypiksi ”No Visitors Allowed”. Täytyy vielä joskus kokeilla.

Eikö kukaan tässä talossa osaa tehä töitä?

Keinutuoli >>> suihku t. Luca

Saskia oli taas pitkään vinkunu uutta tatuointia. En tiiä miks homma hoidettiin pimeessä mutta en oo ekspertti näissä asioissa.

Ylävartalossa ei enää oikein oo tilaa joten nyt jouduttiin laajentamaan jalkojen puolelle.

On se jo aika täyteen tatuoitu mimmi.

Turha pelätä uutta vahinkoraskautta, mä pidän siitä kyllä huolen.

Montako kuvaa voi ihminen ottaa tästä maisemasta.

Missä sää ny oot taas pyöriny.

En tiiä mitä tekisin ilman tätä moodlet manageria. Hukkuisin kirppuihin kai.

Vaihtelin modeja, ja jouduin konfliktin takia luopumaan nää treffisoitot estävästä modista. Sen johdosta suvun puumat pääsi aitauksestaan ja oli välittömästi Hogan kimpussa. Kaikista vaihtoehdoista.

Minne matka? Keittiö ois siellä selän takana.

Vau miten piristävää.

Mitä hele… Oisit ny ees pöydälle laittanu.

Peli ilmotti että Diegon aika on käymässä vähiin. Sentään se kerkis tulla viimeselle visiitille, toisin ku about kukaan muu ikinä.

Mitä :DDDD On kyllä aika noloo et setä on leikkiny kakarana hiekkalaatikolla.

”Niin et oo muuten tainnu vielä tavata meidän neljänneksi uusinta perheenjäsentä. Sano hei Hoga.”

Diego on ite tiedeuralla joten ei sitä paljo hetkauttanu.

Saskialla oli kädet täynnä töitä huushollin kanssa joten se ei kauaa kerinny Diegoo viihdyttää, mutta Diego löysi omaa tekemistä.

Nyt kyllä jompikumpi valehtelee.

Aurora on ihan mahoton. Edes kuolemaa odottava vanhus ei ollu turvassa sen flirteiltä.

Oli niin kiusallinen tilanne et Diego päätti poistua.

Näin saatettiin Danten vanhin veli haudan lepoon.

En tiedä miten ruokakupu liittyy tilanteeseen.

Tää on ihana toiminto. Pakko käyttää aina ku mahollista. Vaikkei Saskia ja Diego ees ollu erityisen läheisiä.

Vähäsen säikähdin. Mut kävin kaikki simit ja elukat läpi eikä kukaan ollu heittämässä henkeensä, joten kai peli jäi vaan käsittelemään Diegoo.

Jaa se oikeesti jäi tänne :D Muistin et talouden ulkopuoliset simit siirtyy aina automaattisesti mausoleumiin, mut kai se tapahtuu vaan yhteisötonteilla. Täytyy jossain vaiheessa käydä pyörähtämäs hautausmaalla.

Kieranilla oli tylsää. Ja Lola on näköjään taas laiminlyöny puutarhaa. Mut mieluummin näin päin ku et se jättäis kersat hoitamatta.

Useesti ei tuu eteen tilanteita joissa kahmalokeräimestä on hyötyä, mutta nyt sai imuroida sydämen kyllyydestä.

Kyllä täällä lempi leiskuu vaikka kiitos Danten ja Auroran toisinaan onki vähän sotkusta.

Ihme ja kumma, mä muistin viedä Diegon mausoleumin lepoon enkä unohtanu sitä vuosikausiksi Saskian taskuun.

Poseeraava kissa, minkäs mahdat. Pakko siitä on kuva ottaa.

On se vaan vaikeeta. Saskian pitämien treenien ansiosta mitään muuta ei enää vaadittais ku töissä istumista, mut jotenki Auroran onnistuu livistää sieltä.

Herra hyvä, minne sä sitä pötkylää kuskaat.

Manisha löysi rauhallisen lepopaikan.

Nebula sai sätkyn ja Dante oli liian lähellä.

Hei mitä ei :(

Hyvästi Möller, olit ihana töpöhäntines ja eripari silmines ♥

Se pääsi alkuperäsen isännän ja emännän viereen.

Nyt on täysin Nebulan vastuulla tuottaa tarvittava määrä kissakuvia joka postaukseen.

Tähän mennessä se on ottanu työnsä vakavasti.

Kuten näkyy, mulla oli hienot suunnitelmat kolmosten synttäreiden varalle.

Mutta kuten näkyy (ja kuten mun ois pitäny tajuta), koska kyseessä oli kolmoset + yks ohjattava simi, suunnitelmat sai heittää suorinta tietä romukoppaan.

#1: Rhea. Saskian hiukset, Danten silmät ja Lucan iho. Suvun korvat kulkee myös edelleen vahvana.

#2: Evie. Auroran hiukset ja silmät, Lucan iho.

#3: Leonie. Saskian hiukset, silmät ja iho. Korvat on sekotus Saskiaa ja Auroraa, mistä voin kiittää sitä genetiikkamodia jota joskus mainostin. Se on nykyään poistettu, eli en voi mainostaa uudestaan :( Otin omasta tiedostostani kahet varmuuskopiot heti ku huomasin, koska en vois kuvitellakkaa et palaisin enää pelin omaan copypaste-periytymiseen.

Vanhemmat oli kipeesti rentoutumista vailla.

Hetkinen, kuka täällä kattoo lasten perään?

No Lola tietenkin.

Talon äijillä oli takapihalla yöllinen kokoontuminen. Laskeskelin että tossa todella on kaikki suvun miehet, miinus pois muuttaneet, yhessä kuvassa. Akkavalta on murskaava.

Pois muuttaneitaki on jälleen yks elävä vähemmän.

Mutta siinä missä toisaalla elämä päättyy, täällä syntyy uutta!

Paitsi eihän tääkään onnistunu ilman takaiskuja. Mulla on kyllä MasterControllerin kautta säädettynä talouden kokorajotus pois päältä, mut ilmeisesti se ei tässä tilanteessa auta.

Hän käveli auringonlaskuun. Ei käy päinsä, tallentamatta menuun mars.

Pienen pähkäilyn jälkeen potkin Lolan ja Hogan väliaikaisesti pois taloudesta.

Yritys numero kaksi.

Tällä kertaa uusin perheenjäsen pysy perheessä. Edgar-botti liittyy kirjavaan joukkoomme.

Aurora hiihti taas ihan muualla ku pitäis. Baarissa pokaamassa paikallisia totta kai.

Kaikenlaisia oikkuja Luca onki joutunu elämänsä aikana kestämään.

Dantelle tapahtu jossain välissä jotain hyvin kummallista.

Juupa juu, näen kyllä kaukaa mihin taas ollaan menossa.

Varovasti sitte.

Aina tuolta tuolista löytyy joku kitumasta.

Edgar työhuoneessa työn touhussa.

Leikkikehä vei lastenhuoneessa liikaa tilaa eikä siihen päässy käsiksi ku yheltä puolelta, joten siirsin sen väljemmille vesille.

Ostin tilalle nukkekodin. Värjäsin sen muistuttamaan vanhaa taloo ♥

Auroran kaksi puolta.

Hoga ei sarkofagiaan tarvi joten hyvä että joku löysi sille käyttöö.

Saskia osallistuu erittäin harvoin sosiaalisiin tilaisuuksiin, varsinki jonkun muun järjestämiin, mutta parhaan kaverin naamiaisten kohalla se teki poikkeuksen.

Paikalla oli muitaki tuttuja.

Alkaa näyttää siltä ettei ongelma oo pelkästään meidän perheessä vaan koko naapurusto on kiimassa.

Dahlia oli oma ilkee ittensä.

Yöpalaa isoäidin valvovan silmän alla.

Tontuilla miinotettu etupiha sai postinkantajan raivostumaan oikee toden teolla.

Onneks metalli kestää kuumaa, muuten toi vois olla vaarallista.

Mikä ihme tää baarivillitys nyt on?

Saskia lahjotti Edgarille mieluista sapuskaa. Taas menee bugaavien autojen palaset hyvään tarkotukseen.

Vanha kunnon vauvanruokafiasko </3 Edellisestä kerrasta oli sen verran aikaa et olin jo unohtanu minkä takia tässä haasteessa ei todellakaan kannata ostaa syöttötuolia edes koristeeksi.

Olisin kyllä mieluummin vastaanottanu kävelyopetusta, mut kaikki jeesi on tervetullutta. (Tossa kävelykuvassa esiintyy muuten alkupostauksesta veivinsä heittäny Diego. Vähän tuli taas haikee olo.)

Näistä sankareista ei ainakaan oo mitään apua.

Säikähdin taas vaihteeksi kuoliaaksi ku salama iski takapihalle.

Saskiassa sytty toisenlaisia tunteita.

Nebula poseeraa osa 57.

Ai miksi en myyny syöttötuolia heti ku huomasin tämän ongelman? Hyvä kysymys. Kysyppä joku toinen.

Dantella on vieläki sen yliopistoaikoina perustama blogi pystyssä. Jostain syystä se saa yhä satunnaisia ostotarjouksia vaikka viimesin postaus on monen vuosikymmenen takaa.

Meidän kissa taitaa olla rikki. Se nukku täällä ulkona kaatosateessa ihan onnessaan.

Hehheh taitojen opetus kolmelle kakaralle yhellä simillä on kyllä virkistävä haaste hehhehhee

Dante pääsi pitkästä aikaa bilettämään. Omaan tyyliinsä.

Kotonaki oli meno päällä.

Kiva kun käytät aikaa kaikkeen järkevään.

Simbottien juoksuanimaatio on hauska. Tää oli ensimmäinen kerta ku näin sen.

En tiiä onko tää lapsi kirottu vai periny vaan Dantelta akrobaatin lahjat.

Cosmoksen ikäpalkki alko olla uhkaavan täynnä, joten oli aika kaivaa kellarin perukoilta (lue: Lolan tavaraluettelosta) taikalientä.

Nyt jaksaa taas hullutella.

Möller tuli protestoimaan et miks sen annettiin kuolla xD Sori, kaikille ei vaan oo tilaa, kuten tuli aiemmin todettua.

Mut kuka pystyis ikinä luopumaan tästä meemitehtaasta?

Niin vaan alkaa neljännen sukupolven nuoruusvuodet olla ohi. Tuntuu kauhistuttavalta, mutta onhan Saskia kerinny saavuttaa jo vaikka ja mitä.

Edgar otti kontolleen juhlien juomatarjoilun. Ois ehkä ollu hyvä jättää se asiasta jotain tietävän Danten hoidettavaksi, mutta kukapa minä oon innokasta sekottelijaa kieltämään.

Keittiöön kokoontu tuttu porukka.

Nebulan unia ei juhlamekkalointi häirinny.

Saskia oli just vähän aikaa sitte saanu uudet kuteet, joten sen ulkonäköön en koskenu, mutta Auroran oli korkee aika päivittää tyyliään.

Uus kuva sängyn yläpuolelle.

Suku otti Edgarin avosylin vastaan. Niitäkään tuskin yllättää enää mikään.

Edgarin sekotukset lensi lopulta suorinta tietä viemäriin, mutta Dante pelasti illan ja taiko jotain tarjoilukelposta.

Totta kai joku oli kerinny pyöräyttää puolivalmiin lumiukon pääkulkuväylälle.

Voisitteko esim. pitää huolta tarpeistanne? Niistä näkyvistä siis.

Talvi iski myös sisäbambuihin. Pettymysten pettymys.

Kylläpäs nää tontut on lyhytikäsiä. Taas on yks kohta tiensä päässä.

Saskialla oli tehtävä kuskata 6 kalaa simille x. Tuskastelin että missä välissä kerkiän viedä sen apajille, kunnes tajusin että meillähän on akvaario täynnä kalaa. Peli oli niin fiksu ettei se hyväksyny akvaariossa syntyneitä kaloja, mut onneks siellä oli myös tarpeeks monta Saskian pyydystämää alkuperästä yksilöö. Kyllä kannatti reissuilla pysähtyä kalastamaan.

Koittakaa nyt jotenki ratkasta tää predikamentti ennenkä Rhea nääntyy nälkään.

JAAHAS. Kukaan ei päässy ovesta läpi, mutta sen sijaan tuli todettua ettei Saskia oo täysin immuuni mustasukkasuudelle. Kaiken Auroran sekoilun jälkeen pari kaunista sanaa Hogalle oli liikaa.

Reaktio oli dramaattinen mutta suhde otti ihmeen vähän miinusta, eikä negatiivisista moodleteista tietookaan. Että ei tää nyt sitte niin hirvee järkytys tainnukkaa olla.

Auroralla ois ollu kaikkia mielenkiintosia toimintoja joita en päässy hyödyntämään. Möks.

Hogalta meinas draaman seurauksena pudota taas pää.

No mutta katos, onkohan joku tajunnu ettei elämäntavotetta saavuteta töistä lintsaamalla?

Raakaa taistelua lastenhuoneessa.

Hogalla oli parempaa tekemistä.

Aurora uusine turkiksineen näyttää joltain rikkaalta perijättäreltä jolla on synkkä salaisuus. Mikä ei oo kaukana totuudesta.

Koko kasvihuone kuoli samalla kertaa, joten kokeilin oisko tässä tilanteessa kahmalokeräimestä apua. No eipä ollu, käsihommiksi meni.

Jokseenki huvittavaa käskee kuollutta koiraa leikkimään kuollutta.

Töiden jälkeen kello kolme aamuyöstä on aina paras hetki ryhtyä lumileikkeihin. Onneksi Saskia on yökukkuja nii Auroran perään soittelu ei häiritte sen unirytmiä.

Voi Dante kulta. Älä ikinä muutu.

En tiedä mitä hyötyä ajattelit tästä saada mutta anna palaa.

Huomasinpahan että Saskia suunnitteli sille hienot liikkuvat kulmakarvat.

Se ois ystävät rakkaat synttäripäivä. Eikä hetkeekään liian aikasin.

Jälleen kerran olin masokisti ja yritin käyttää kakkuja.

Vieraat oli jo kerinny levittäytyä niin laajasti ympäriinsä että se ja sama oisko niitä kutsunu ollenkaa.

No ei vaiskaa, kakkossankarin kohalla osa oli jo löytäny lähemmäs.

Kaikki meni verrattain hyvin siihen asti kunnes viimesen potilaan kasvutoiminto putos kerta toisensa jälkeen jonosta. Kakku ei toiminu, testingcheats ei toiminu, MasterController ei toiminu. Saskialla oli aikoinaan sama ongelma ku se yritti kasvaa lapseksi, mutta en enää muistanu miten korjasin sen, enkä jaksanu lähtee tarkistamaan.

Resetoinnilla oli äärimmäisemmät vaikutukset ku oisin ikinä voinu arvata.

Juu-u, siinä resetoitu samalla koko naama :) Ei helevetti mikä peli.

Seuraavalla yrityksellä en enää vaivautunu pelleilemään kakkujen kanssa ja kaikki toimi mainiosti. Sattumaako? Luultavasti.

Kiitos vaan kaikille osallistumisesta.

Rhea.

Evie.

Sekä Leonie.

Ja totta kai Nebula. Taas sai miettiä mitä ihmettä se tässä tekee.

Serkulta tuli suorat sanat XD

Tytöt joutuu edelleen jakamaan huoneen, koska vaikka tyhjiä huoneita kyllä riittäis, sisustusintoo ei oo yhtään ylimäärästä.

Lola Lastenkasvattaja vauhdissa jälleen.

Evie oli niin innoissaan uudesta puumajasta että meinas nukkua yön pakkasessa. Jospa nyt ei kuitenkaa.

Kysymys: mitä oot tehny ulkovaatteilles? Ihan varmasti laitoin ne vanhenemisen yhteydessä kuntoon. (Koska jostain syystä aikuseksi kasvaessa ulkovaatteet arpoutuu. Kiitos peli.)

Lola näköjään opetti ensimmäisenä tärkeimmän lumiukkovariaation.

Niin siis ihan lapsen parasta ajateltiin ku häädettiin se sisälle nukkumaan.

Toivottavasti oli sen arvosta. Ite halusit.

Kuka on taas yrittäny pestä pyykkiä vaikka on selvää ettei se teiltä aivottomilta onnistu?

Voi miten kivaa ku lapsukaisia ei voi enää väkisin työntää sänkyyn vaan pitää suostutella :) Sentään Eviellä oli hyväksyttävät aikomukset vaikka uni onki tällä hetkellä tärkeysjärjestyksessä korkeemmalla.

Senki pervot, omaan sänkyyn siitä.