Antakaapas kun kerron teille tarinan.
Istuin tässä taannoin parin kaverin kanssa autossa matkalla mökiltä, ja muutaman mutkan kautta puheenaihe siirty simsiin. Yks kavereista oli alkanu pelata taas nelosta (ja ladannu mm. murhamodin, as you do). "Voi niitä aikoja", sano Annika. "Ei hele, mulla oli kuulkaa joskus oikein blogiki!"
Ja se siitä. Vähäksi aikaa. Ajattelin kuitenki monena päivänä peräkkäin et vitsi tekis mieli avata simssi, ihan vaikka vaan nostalgian takia. Juttu kaatu aina siihen, että en oo tälle koneelle simsiä koskaan asentanu, ladatut on teillä tietämättömillä, enkä jaksanu edes ajatella minkälainen homma olis laittaa kaikki pelikuntoon.
...Well, turns out että kun vihdoin kävin kaivelemassa vähän tiedostoja, löysin mun vanhat backupit. Kaikesta. Ladattuja myöten. Ei helkkari, eihän täs muuta voi ku kokeilla oisko se näin helppoo, thought I.
Jouduin vähän tappelemaan CC Magicin kanssa et sain kaiken pelittämään (ironista kyllä, mulla on tän blogin luonnoksissa CC Magic -tutoriaali jota en koskaan tehny valmiiksi ja nyt oisin tarvinnu sitä ite :D). Mutta loppujen lopuksi homma oli valmis parissa tunnissa, peli käynnisty, ladatut oli siellä missä piti ja toimiki vielä, ja jopa vanhat tallennukset aukes kiltisti.
Kyllä, vanhat tallennukset. Tarkemmin sanottuna Mistbornit, se I'm Surrounded By Idiots -haaste, josta tein tän blogin pari viimestä postausta sillon viis vuotta sitten. (En edes muistanu että nimesin ne suoraan yhen mun lempikirjasarjan mukaan... Mielikuvitus oli selvästi huipussaan. Oh well, pakko kestää.) Ja hyvät naiset ja herrat, minähän aloin pelaamaan. Olin hetken ihan hemmetin pihalla kaikesta, mutta toisaalta tuntu niinku oisin pitäny taukoo vaan jonku kuukauden. Oon edelleen erittäin epäileväinen kuinka kauan tää mun yhtäkkinen innostus kestää (varsinki ku opiskelut pyörähtää tässä taas käyntiin), joten sanotaan vaikka että oon tehny VÄLIAIKAISEN comebackin~
Sellanen hassu juttu vielä, että kun avasin kansion missä mun kaikki vanhat simskuvat on, huomasin että jumankauta täällähän on melkein sadan kuvan edestä valmiiksi muokattua tavaraa JOTA EN ILMEISESTI KOSKAAN POSTANNU (?!?!?). En tajua miten niin on päässy käymään, mutta asia korjataan nyt. Tai ainaki parhaani mukaan yritän. Kuvat on tosiaan jostain loppukesältä 2014, joten en todellakaan muista mitä oon ajatellu suurinta osaa ottaessani, mutta näillä mennään. Tässä postauksessa luvassa siis arkistojen havinaa, seuraavassa jotain oikeesti uutta. (Mä lupaan että ainakin seuraava on tulossa. Jos näin ei tapahdu niin saatan henkilökohtaisesti itteni roskikseen.)
Koska jokainen joka tätä päätyy lukemaan tarvii varmasti yhtä paljon muistinvirkistystä ku minäki, suosittelen ainakin selaamaan vanhat Mistbornien postaukset läpi (
numero 1,
numero 2). ISBI-haasteessahan homman nimi on se, että voin ohjata vaan yhtä simiä (torch holder, soihdunkantaja, whatever) ja muut yrittää pärjätä omillaan. Kun perijä kasvaa nuoreksi aikuseksi, soihtu siirtyy, so to say. Virallisesti sääntöjä on totta kai miljoona ja viis muutaki, mutta mä en niistä jaksa sen tarkemmin välittää vaan sählään oman maun mukaan.
Jäätävän kokonen disclaimer: oon sattuneista syistä erittäin ruosteessa, älkää tappako :DDD
Tarina alkaa siitä että Gaia, perheen viidestä lapsesta toisiksi nuorimmainen, on valmis kasvamaan edes hieman hyödyllisemmäksi osaksi arjen pyöritystä.