...............kato hei :D
En tiedä mitä ajan tällä postauksella takaa, mutta anteeksi jo etukäteen, jos joku innostuu ja alkaa elätellä toivoa että tää tietäis mun comebackkia. En sano ettei se vois koskaan tapahtua, mutta todennäköisyydet on tällä hetkellä ihan yhtä suuret kun kolme vuotta sitten.
Hyi, masentavaa, jatketaan äkkiä.
Eksyin tänne tänään en-edes-tiedä-miten, mutta ette voi kuvitellakaan miten yllätyin kun huomasin, että
a) missasin My Crooked Imaginationin 6-vuotissynttärit (kind of...?) yhellä päivällä ja
b) ihmisiä käy täällä vieläkin, kaikesta huolimatta ;___;
Tulin siihen tulokseen, että mitenkään hirveesti liioittelematta oli yks mun elämäni parhaita päätöksiä jättää tää blogi pystyyn vielä senki jälkeen kun lopetin päivittämisen. Luen tällä hetkellä 15-vuotiaan Annikan juttuja, ja vaikka tää aiheuttaakin aika suunnattomia häpeäntuntemuksia, ymmärrän nyt miks aina sanotaan että vanhempana oot ilonen kun säästit jonkun ala-asteaikaisen piirrustuksen. My Crooked Imagination oli kauan aikaa iso osa mun elämää, ja niin paljon ku nyt haluaisinki korjailla täällä yhtä sun toista, en aio koskee yhtään mihinkään. Kunhan kaikki vaan lupaa muistaa et olin 15, alright? :DD
Kaikille teille jotka jostain syystä tykkäsitte seurata, mitä joku teinityttö tekee vapaa-ajallaan simsissä: KIITOS. Teidän kommenttien lukeminen nyt on ihan yhtä sanoinkuvailematon kokemus kun se oli vuosia sitten. Rakastin tän blogin pitämistä, ja yks asia, mitä ikävöin ehkä eniten koko hommassa on ihan mahtava simsyhteisö. Vaikka olinkin aika hiljanen oman blogini ulkopuolella, musta tuntu silti että olin osa suurta perhettä. Toivottavasti teillä on vieläkin sama meininki ♥
En tiedä mitä ajan tällä postauksella takaa, mutta anteeksi jo etukäteen, jos joku innostuu ja alkaa elätellä toivoa että tää tietäis mun comebackkia. En sano ettei se vois koskaan tapahtua, mutta todennäköisyydet on tällä hetkellä ihan yhtä suuret kun kolme vuotta sitten.
Hyi, masentavaa, jatketaan äkkiä.
Eksyin tänne tänään en-edes-tiedä-miten, mutta ette voi kuvitellakaan miten yllätyin kun huomasin, että
a) missasin My Crooked Imaginationin 6-vuotissynttärit (kind of...?) yhellä päivällä ja
b) ihmisiä käy täällä vieläkin, kaikesta huolimatta ;___;
Tulin siihen tulokseen, että mitenkään hirveesti liioittelematta oli yks mun elämäni parhaita päätöksiä jättää tää blogi pystyyn vielä senki jälkeen kun lopetin päivittämisen. Luen tällä hetkellä 15-vuotiaan Annikan juttuja, ja vaikka tää aiheuttaakin aika suunnattomia häpeäntuntemuksia, ymmärrän nyt miks aina sanotaan että vanhempana oot ilonen kun säästit jonkun ala-asteaikaisen piirrustuksen. My Crooked Imagination oli kauan aikaa iso osa mun elämää, ja niin paljon ku nyt haluaisinki korjailla täällä yhtä sun toista, en aio koskee yhtään mihinkään. Kunhan kaikki vaan lupaa muistaa et olin 15, alright? :DD
Kaikille teille jotka jostain syystä tykkäsitte seurata, mitä joku teinityttö tekee vapaa-ajallaan simsissä: KIITOS. Teidän kommenttien lukeminen nyt on ihan yhtä sanoinkuvailematon kokemus kun se oli vuosia sitten. Rakastin tän blogin pitämistä, ja yks asia, mitä ikävöin ehkä eniten koko hommassa on ihan mahtava simsyhteisö. Vaikka olinkin aika hiljanen oman blogini ulkopuolella, musta tuntu silti että olin osa suurta perhettä. Toivottavasti teillä on vieläkin sama meininki ♥
En tiedä mitä muuta voin tehdä kun vaan kiittää teitä uudestaan ja uudestaan. Toivottavasti My Crooked Imagination on onnistunu piristämään teidän päivää edes melkein yhtä paljon kun te aina piristitte mun.
Tl;dr:
Annika was here and she loves every single one of you!
Löysin tän blogin pitkästä aikaa ja en malta odottaa että pääsen lukemaan tän austa loppuun uudelleen ♥_♥ Rakastan lukea näitä ja näistä tulee aina hyvät sims-peluumuistot mieleen :D
VastaaPoistaMinäkin täällä, lukemassa alusta loppuun uudelleen ja nostalgioimassa ♥
VastaaPoista